Tämän päivän ongelmat maailmassa johtuvat suurelta osin siitä, että eettisiä periaatteita ei pidetä tärkeinä vaan rikotaan surutta. Väkivalta, ahneus, riisto, korruptio ja epärehellisyys kukoistavat, saavat yhteiskunnan epätasapainoon ja aiheuttavat suunnattomasti kärsimystä eläville olennoille. Valintamme vaikuttavat aina ympäröivään maailmaan.
Eettiset periaatteet on kiteytetty kymmeneen käytännönläheiseen periaatteeseen. Ne sopivat kaikille asuinpaikasta, sukupuolesta tai kulttuurista riippumatta ja ohjaavat ihmistä sisäiseen muutokseen. Sisäinen muutos puolestaan heijastuu yhteiskuntaan ajatusten, sanojen ja tekojen valintoina ohjaten niitä kaikkien hyvinvoinnin edistämiseen, harmoniaan ja rauhaan. Eettiset periaatteet auttavat meitä selviämään paremmin arjessa kohdatessamme haasteita ihmissuhteissa, vanhemmuudessa, työelämässä tai ylipäätään yhteiskunnan eri toiminnoissa. Ne opettavat, miten elää totuudessa ja rauhassa vahingoittamatta muita. Eettisyys on sisäisen viisautemme ilmaisua ja todellinen luontomme.
Harmoniaa yhteiskuntaan
Eettisten periaatteiden tarkoitus on muuttaa vahingolliset, itsekeskeiset käytöstavat elämää tukeviksi voidaksemme elää turvallisessa ja myötätuntoisessa maailmassa, jossa kaikkien hyvinvointi on tärkeää.
Väkivallan välttäminen
Kun vältämme väkivaltaa ajatuksin, sanoin ja teoin, emme tarkoituksellisesti loukkaa, vahingoita, tuota tuskaa tai kärsimystä muille. Itsensä ja muiden puolustaminen ei ole tämän periaatteen vastaista, mutta kostaminen on. Väkivallattomuuden periaate ulottuu kaikkiin eläviin olentoihin: ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja muuhun luontoon.
Väkivallan ja kärsimyksen välttäminen ohjaa siihen, että valitsemme ruokavalion, joka kunnioittaa elämää; lisäämme kasvisten ja palkokasvien osuutta ja vähennämme eläinperäisten tuotteiden osuutta ravinnossamme. Mitä kehittyneempi ja älykkäämpi elävä olento on, sitä enemmän se kärsii julmasta kohtelusta, jota nykyinen eläinten tehotuotanto on pahimmillaan Suomessakin. Kasvitkin ovat eläviä olentoja, mutta niiden kyky kärsiä on pienempi kuin kehittyneempien olentojen kuten sikojen, lehmien tai kanojen.
Väkivallattomuuden periaate ohjaa myös päättäjiä ratkaisemaan konflikteja neuvottelemalla, ystävällisyyden ja myötätunnon hengessä. Kuuluisin esimerkki väkivallattomuuden toteuttamisesta yhteiskunnallisella tasolla on Mahatma Gandhin väkivallaton toiminta Intian vapaustaistelussa.
Totuudellisuus
Totuudellisuus kumpuaa väkivallattomuuden periaatteesta. Se on luonteeltaan hyväntahtoista, jolloin se ei loukkaa tai vahingoita ketään. Totuudellisuus ohjaa välttämään valehtelemista ja pahan puhumista toisista.Valehtelu vie pohjan luottamukselta ja on vahingollista ihmissuhteille. Sisäisenä harjoituksena totuudellisuus merkitsee syvää vilpittömyyden tilaa, jossa ihminen on täysin rehellinen itselleen. Hänen ajatuksensa, sanansa ja tekonsa ovat yhtä.
Rehellisyys
Rehellisyys ajatuksissa, sanoissa ja teoissa sisältää ajatuksen, ettei käytetä toisten tavaroita, julkaisuja, tekstejä tai ideoita ilman lupaa, eikä oteta vastaan lahjuksia tai tehdä kavalluksia.Tämä eetinen periaate ohjaa siihen, että emme ota mitään, mikä ei kuulu meille tai mitä ei anneta meille. Periaatteen vastaista on myös, jos jättää tekemättä jotain, mitä on luvannut tehdä.
Pyhyys kaikessa
Kaikki elävät olennot ovat saman elämänverkoston arvokkaita osia. Sen ymmärtäminen saa arvostamaan ja kunnioittamaan kaikkea elämää ja välttämään muiden hyväksikäyttämistä ja riistoa.
Yksinkertainen elämäntapa
Elämme kulttuurissa, joka on ylikuluttamisen ja -tuottamisen kierteessä. Aikamme mantra on ”osta enemmän, omista enemmän kuin muut”. Mieli ei ole koskaan tyytyväinen. Jos ajattelemme vain taloudellista kasvua, jos meitä motivoi vain loputtomat toiveet, ei kasvuvaatimuksilla ole rajaa. Ylikulutuksen seuraukset näkyvät usein maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä.
Hyvään elämään tarvitsemme perustarpeiden ja -palveluiden lisäksi vapauden kehittää itseämme kaikilla elämän alueilla. Tämä eettinen periaate ohjaa välttämään ahneutta ja omistushalua. Silloin emme kerää enempää omaisuutta kuin tarvitsemme hyvään elämään itsellemme ja läheisillemme. Mitä enemmän omistamme, sitä enemmän nousee pelko sen menettämisestä ja sitä enemmän huolta sen ylläpitäminen tuottaa.
Mielenrauha ja elämän päämäärä
Voidakseen hyvin, on ihmisen tärkeää löytää oman elämänsä tarkoitus, suunta ja henkinen päämäärä. Loput viisi eettistä periaatetta ohjaavat tätä sisäistä muutosta. Mielen hienosyisemmät kerrokset avautuvat, mieli laajenee ja pääsemme kokemaan todellisen sisäisen itsemme, rauhan ja onnellisuuden tyyssijan.
Mielen puhtaus, selkeys
Säännöllinen hiljentyminen, meditaatio ja myönteiset ajatukset puhdistavat mieltä. Mielen puhtautta edistää myös mielelle vahingollisten kirjojen, lehtien, tv-ohjelmien, elokuvien ja muiden medioiden sekä internetsivustojen välttäminen. Puhdas, selkeä ja tasapainoinen mieli kunnioittaa kaikkia olentoja ja esineitä; ahneet ajatukset ja mieliteot alkavat vähentyä. Mielen puhtautta tukevat kehon ja vaatteiden puhtaudesta ja tavaroiden kunnosta huolehtiminen sekä ympäristön järjestys ja siisteys.
Mielenrauha
Mielen ominaispiirre on liikkua sinne tänne, haluta sitä ja tätä. Ihminen ei voi tukahduttaa tätä ominaisuutta mutta voi valita kohteen, johon keskittää mielensä. Olemme oppineet etsimään perustarpeiden tyydytystä pankkitilistä, isosta talosta, uudesta autosta jne. Halutun asian saavuttaminen voi tuottaa hetkellisen nautinnon, mutta pian mieli ryntää uusien asioiden perään, sillä mikään rajallinen ei voi tyydyttää rajattomia tarpeitamme. Jos mieli haluaa aina jotain, siitä tulee heikko ja tyytymätön.
Mielenrauhan säilyttäminen on tärkeä taito, kun maailma ympärillämme on epätasapainossa. Kun ymmärrämme, että kaikki asiat maailmassa, niin miellyttävät kuin epämiellyttävätkin, ovat väliaikaisia, opimme päästämään irti, hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat. Se ei tarkoita vaikeiden olosuhteisen, konfliktien tai vaikeuksien välttämistä. Päinvastoin: voimme oppia löytämään mielenrauhan ja tyytyväisyyden vaikeuksienkin keskellä. Henkiset harjoitukset, kuten mindfulness ja meditaatio, lisäävät mielenrauhaa.
Pyyteetön auttaminen
Muiden pyyteetön auttaminen ja palvelu parantaa kaikkien elävien olentojen elämää ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Se innostaa sellaiseen toimintaan, jota ohjaa epäitsekkyyden ja myötätunnon henki. Oleellista on teon tarkoitusperä. Apua tarvitsevaa autetaan toivomatta vastapalvelua, palkkiota, kiitosta tai arvostusta. Pyyteetön palvelu edistää mielen puhtautta, tyytyväisyyttä, myötätuntoa ja ystävällisyyttä kaikkia olentoja kohtaan.
Todellisen tiedon omaksuminen
Meillä on kaipuu todellisen tiedon ja totuuden etsintään. Niiden tarkoitus on oppia ymmärtämään oman olemassaolomme ja maailmankaikkeuden luonnetta. Se on opiskelemista, pohtimista ja puhtaan tiedon etsimistä.Se merkitsee henkisesti inspiroivan kirjallisuuden ja blogien lukemista sekä osallistumista tapahtumiin, seminaareihin, koulutuksiin ja luennoille, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin itseämme ja todellista olemustamme. Myös runous puhuu kieltä, jota sydän ymmärtää. Henkiseen seuraan hakeutuminen on osa tätä etsintää.
Sisäisenä harjoituksena se merkitsee syvää omien ajatusten, sanojen ja käyttäytymisen tutkiskelua tai istumista hiljaisessa meditaatiossa sisäistä itseä tutkien.Tiedon yhdistäminen omaan kokemukseen auttaa meitä pääsemään sisällämme olevaan tiedon lähteeseen ja ymmärtämään todellisen itsemme luonne.
Elämän suunta ja päämäärä
Tämä eettinen periaate korostaa henkisen päämäärän ja suunnan tärkeyttä ihmisen kehityksessä.
Päämäärän saavuttaminen edellyttää kaikkien muiden eettisten periaatteiden harjoittamista, jolloin mielessä vallitsee totuus, sopusointu, tyytyväisyys, puhtaus ja todellisen tiedon tunteminen.
Jos haluamme puhdistaa mielemme vääristymistä, voimme viljellä ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme niiden vastakohtia. Jos esimerkiksi huomaamme olevamme joissain tilanteissa ahneita, harjoittelemme silloin anteliaisuutta. Jos taas välttelemme kertomasta omia mielipiteitämme asioista, koska haluamme miellyttää muita, voimme harjoitella puhumista hyväntahtoisuuden hengessä läpinäkyvästi ja rehellisesti. Teemme elämästämme onnellisemman myös ajattelemalla tietoisesti elämämme positiivisia puolia negatiivisten asemasta anteeksiannon, suurpiirteisyyden ja myötätunnon avulla.
