Yhteiskuntaa hallitsevat ryhmät
P.R Sarkarin mukaan historia ilmentää ihmisten kollektiivista ajattelua, joka syntyy heidän ideoistaan, arvoistaan ja tunteistaan, ja sitä muokkaavat monet tekijät. Hän jakaa ihmiset neljään ryhmään heidän dominoivan psykologisen taipumuksensa mukaan – miten he suhtautuvat yhteiskuntaan ja millaiset arvot heillä on. Nämä ryhmät hallitsevat yhteiskuntaa eri aikakausina. Sarkar käyttää ryhmistä sanskritinkielisiä nimityksiä shudrat, ksattriyat, viprat ja vaeshyat. Jokaisella ryhmällä on omat hyvät ja huonot ominaisuutensa, oma tapansa ilmaista itseään yhteiskunnassa. Kulloinkin vallassa olevan ryhmän ominaisuudet sävyttävät koko sitä yhteiskuntaa, jonka johdossa se on.
Ryhmien ominaispiirteitä
Shudrat
Shudra-ryhmään kuuluvat ihmiset tekevät ruumiillista työtä, ovat ylpeitä hyvin tehdystä työstä ja tukevat toisiaan. He kaipaavat turvallisuutta, varmuutta ja elämän iloja. Vapaa-aikaa sävyttää usein mielihyvän tavoittelu eikä heillä ole kiinnostusta tai taitoja hallinnollisiin ja johtamistehtäviin. Jos heidän tarpeensa eivät saa tyydytystä, he voivat käyttäytyä häiritsevästi muita kohtaan, luoda kaaosta ja jopa kaataa yhteiskuntajärjestelmiä. Kun shudrat saavat koulutusta, hankkivat uusia kykyjä ja näkemyksiä, heidän mielensä laajenee ja heidän psykologinen ryhmänsä voi muuttua.
Ksattriyat
Ksattriyoiden mieli pyrkii hallitsemaan fyysisen voiman, taisteluhengen ja rohkeuden avulla. He suojelevat yhteiskuntaa vaaroilta ja kaaokselta. Muinaisessa ksattriya-yhteiskunnassa sotapäälliköt hallitsivat aseiden ja voiman avulla, mutta nykyajan ihmiset, joilla on ksattriya-mieli, hakeutuvat esimerkiksi armeijan sekä poliisi- ja pelastustyön pariin ja harrastavat urheilua ja taistelulajeja. Ksattriya-yhteiskunnassa arvostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, velvollisuudentuntoa ja epäitsekästä toimintaa muiden hyväksi. Ksattriyat tarttuvat haasteisiin ja pyrkivät voittamaan vastuksia, noudattavat sääntöjä ja odottavat muidenkin noudattavan niitä. He saavuttavat tavoitteensa kovalla työllä, päättäväisyydellä ja kärsivällisyydellä. Ksattriyat saattavat myös kilpailla säälimättömästi, olla julmia ja sokean uskollisia vallanpitäjiä kohtaan.
Viprat
Viprat pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnassa hyvin kehittyneen älynsä ja kriittisen ajattelunsa avulla. He etsivät totuutta, ovat itsenäisiä ajattelijoita ja inspiroivat muita. Muinaiset tietäjät, pyhimykset, shamaanit ja oppineet olivat aikansa viproja. Nykyaikana tähän ryhmään kuuluvat toimivat esimerkiksi tutkijoina, lääkäreinä, asianajajina, opettajina, ministereinä politiikassa, neuvonantajina ja papistossa. He luovat sääntöjä ja lakeja ihmisten suojelemiseksi. Vipra-yhteiskunnassa tieteet ja kulttuuri kukoistavat. He johtavat muita luomiensa poliittisten, tieteellisten ja uskonnollisten järjestelmien kautta. Viprat voivat olla myös ylimielisiä, kyynisiä ja väittelynhaluisia sekä arvostella, manipuloida ja alistaa muita. Vipra-yhteiskunnan rappeutuessa se saattaa muodostua pelottavaksi ja ahdistavaksi ihmisille.
Vaeshyat
Vaeshyat ovat taitavia hankkimaan rahaa ja osaavat sijoittaa sitä viisaasti. He ovat riskinottajia, kunnianhimoisia, uusien ideoiden ja ansaintamahdollisuuksien etsijöitä. Vaeshyat johtavat yrityksiä, ovat tehokkaita ja aikaansaavia. Vaurauden ja vallan avulla he voivat auttaa muita ja selvitä vaikeista haasteista.
Elämme vaeshyoiden vallan aikaa länsimaissa. Aikanaan vaeshyat toivat hyvinvointia ja vaurautta ihmisille, mutta nykyvaiheessa vaeshya-yhteiskunta on rappeutunut ja muuttunut ihmisiä, eläimiä ja muuta luontoa riistäväksi. Ahneus, korruptio ja keinottelu on saanut aikaan sen, että valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä harvojen nauttiessa ylellisyydestä. Vaeshya-yhteiskunnan loppu alkaa häämöttää: ihmiset ovat tyytymättömiä nykytilanteeseen ja haluavat muutosta.
Kun kaikki nämä neljä ryhmää ovat peräjälkeen hallinneet yhteiskunnassa, alkaa seuraavan kierroksen aika.
Sarkarin teoria auttaa ymmärtämään historiaa ja tarjoaa vision yhteiskunnan jatkuvasta kehittymisestä. Hänen mukaansa hallitsevan ryhmän harjoittama sorto on ihmiskunnan historian keskeinen ongelma. Vaikka hallitseva ryhmä tuo yleensä aluksi yhteiskuntaan uutta dynaamisuutta ja hyvinvointia, niin lopulta se muuttuu muita alistavaksi ja sortavaksi.
Ongelman ratkaisemiseksi Sarkar ehdottaa, että henkisesti ja moraalisesti tiedostavat, uushumanististen arvojen pohjalta toimivat ihmiset asettuvat yhteiskunnan keskeisiin tehtäviin. Tästä asemasta käsin he voivat panna alulle yhteiskunnallisen liikkeen, jonka tarkoituksena on syrjäyttää hallitseva ryhmä siinä vaiheessa, kun siitä tulee alistava tai kehitystä jarruttava ja tuoda uusia visioita yhteiskunnan kehitykselle. Koska he pitävät tärkeimpänä kaikkien hyvinvointia, mikään heidän toteuttamistaan muutoksista ei hyödytä valtaapitävää eliittiä vaan koituu kaikkien hyväksi.
Sama ryhmä ei hallitse samaan aikaan kaikkialla maailmassa. Yhteiskunnat kehittyvät eri puolilla maailmaa erilaisissa olosuhteissa, mistä johtuu, että niiden arvot vaihtelevat aiheuttaen usein alueiden välisiä konflikteja. Yksi tapa päätellä vallassa oleva ryhmä on tarkastella yhteiskunnan virallisten juhlallisuuksien luonnetta. Esimerkiksi ksattriya-yhteiskunnassa merkittäviä tapahtumia juhlistetaan sotilasparaateilla, joissa saatetaan esitellä uusinta sotakalustoa. Viprojen hallitsemalla aikakaudella juhlallisuudet voivat olla laadukkaita taideilmaisuja kuten klassisen musiikin konsertteja. Vaeshyoiden aikakaudella juhlallisuudet ovat usein maallisia huvituksia kuten massiivisia ilotulituksia tai viihdekonsertteja.
Yhteiskunnan kiertokulku
Kun kukin neljästä ryhmästä (shudrat, ksattriyat, viprat, vaeshyat), on vuorollaan hallinnut yhteiskuntaa, alkaa uusi kierros. Yhteiskunnan kehittyessä seuraava hallitseva ryhmä on aina edellistä kehittyneempi. Tätä hidasta spiraalimaista kiertokulkua ei voi mikään voima pysäyttää, ainoastaan tilapäisesti jarruttaa. Hallitsevan ryhmän vaihtuminen alkaa aina positiivisella muutoksella, mutta ajan kuluessa hallitsevan ryhmän ominaisuudet rappeutuvat ja se alkaa riistää muita. Ihmisten tyytymättömyys kasvaa ja kehittyy luonnollinen tarve muutokseen.
Yhteiskunnallinen sykli ei aina liiku eteenpäin ilman kitkaa. Jos sen liike eteenpäin on dynaamista, puhutaan evoluutiosta, joskus myös revoluutiosta, vallankumouksesta eli voimakkaasta yht’äkkisestä hyppäyksestä eteenpäin. Jos taas edellinen vaihe pyrkii takaisin, puhutaan vastaevoluutiosta. Jos taaksepäin mennään vauhdilla, nimitetään ilmiötä vastavallankumoukseksi. Nämä vaiheet ovat tavallisesti kuitenkin lyhytikäisiä.
Ihmiskunta on liikkunut, tosin vaivalloisesti, kohti tiiviimpää yhteyttä, dogmeista vapautumista ja universaalin ihmisyyden ilmaisua. Tällaisen yhteiskunnan kehittyminen suo yksilöille paremmat olosuhteet työskennellä sisäisen tyytyväisyytensä ja henkisen kehittymisensä puolesta.
Ensimmäisen vaeshya-kauden loppu
Nyt on dynaamisen muutoksen aika. Vaeshya-kauden loppu häämöttää ja shudrien vaatiman vallankumouksen aika lähestyy. Vallankumousta eivät kuitenkaan tee pelkästään shudrat, vaan enemmistö ihmisistä (shudrien lisäksi ksattriyat ja viprat), jotka ovat joutuneet vaeshyoiden riistämiksi. Kaikki nämä ihmiset ovat tyytymättömiä nykytilanteeseen ja haluavat muutosta. He ovat menettäneet vaikutusmahdollisuutensa vallan keskityttyä monikansallisten yritysten käsiin ja alkavat taistella vaeshyoiden valtaa vastaan.
Alkaa yhteiskunnallisen kiertokulun toinen kierros, mutta koska shudrilla ei ole johtajan ominaisuuksia, siirtyy valta lyhyen kaoottisen vaiheen jälkeen ksattriyoille ja alkaa toisen ksattriya-yhteiskunnan aika. Tämä uusi yhteiskunta tulee olemaan hyvin järjestäytynyt ja oikeudenmukainen yhteiskunta, koska ksattriyat ovat velvollisuudentuntoisia ja heillä on vahva kollektiivinen vastuuntunne.
Lue lisää: Visio paremmasta maailmasta, kirja tai e-kirja.
