Voiko planeetan pelastaa syömällä?
Syöminen on tehokkain keino, jolla voimme vaikuttaa ihmisten terveyteen ja samalla ympäristön hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Tähän on päätynyt tutkijaryhmä, joka on kehittänyt ns. planetaarisen ruokavalion. Se suuntaa katseen vuoteen 2050, jolloin terveellistä ruokaa pitäisi riittää jo lähes 10 miljardille ihmiselle.
Järkevällä suunnittelulla on mahdollista tuottaa terveellistä ravintoa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Nykyinen tapa toimia sen sijaan uhkaa sekä ihmisten terveyttä että lisää ilmastopäästöjä. Jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua kansainvälisten sopimusten tavoitteiden mukaisesti 1,5 asteeseen, se vaatii muutoksia sekä ruokatuotantoon että ruokatottumuksiin.
EAT-Lancet -komission raportissa 37 huippututkijaa 16 eri maasta ovat yhdistäneet voimansa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, jolloin ruokittavia suita arvioidaan olevan jo lähes 10 miljardia. He selvittivät, mikä olisi mahdollisimman terveellinen ja kestävästi tuotettu ruokavalio koko maapallolle ja nimesivät sen planetaariseksi ruokavalioksi. Tämän ruokavalion avulla voitaisiin pelastaa miljoonia ihmishenkiä ennenaikaiselta kuolemalta, taata terveellinen ruokavalio koko maapallon kasvavalle väestölle ja välttää ympäristökatastrofi.
Tällaisen suuren ruokavallankumouksen toteuttaminen vaatii maailmanlaajuisia toimenpiteitä sekä aktiivista yhteistyötä päättäjien, ruokaketjun edustajien ja kuluttajien välillä. Tarvitaan myös valistusta, tuoteinnovaatioita ja verotuksellisia keinoja, joilla innostetaan ihmisiä valitsemaan ravitsemuksellisesti parempia vaihtoehtoja. Raportti korostaa myös ruokahävikin vähentämisen tärkeyttä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Syömme itsemme sairaiksi
Tutkimukset tukevat käsitystä, että runsaasti kasviksia ja vähän eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio on hyväksi paitsi terveydelle myös ympäristölle. Länsimaissa vääränlainen ruokavalio uhkaa vakavasti ihmisten terveyttä samalla kun yli 800 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta.
EAT-Lancet -komission raportissa todetaan, että epäterveellinen ruoka tappaa enemmän ihmisiä kuin seksitaudit, alkoholi, huumeet ja tupakka yhteensä. Kasvisvoittoisen planetaarisen ruokavalion avulla voitaisiin vuosittain välttää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.
Länsimaissa ongelmana on ylipaino ja vakavat sairaudet, jotka johtuvat vääristä ruokailutavoista. Kasvisvoittoisen ruokavalion avulla monien pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien riski pienenee. Ruokatottumuksilla on vaikutusta myös riskiin sairastua syöpään. Runsas kasvisten käyttö voi pienentää, kun taas runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö voi suurentaa syöpäriskiä. Myös painonhallinta on helpompaa keveämmässä kasvispainotteisessa ruokavaliossa.
Terveellistä ruokaa kestävällä tavalla
Planetaarinen ruokavaliomalli on tarkoitettu kansainväliseksi suositukseksi, jota sovelletaan eri kulttuurien ja kasvuolosuhteiden mukaan. Se perustuu tieteelliseen tutkimukseen samaan tapaan kuin eri maissa noudatettavat kansalliset ravitsemussuositukset.
Ruokavalion pääpaino on lihan, kananmunien ja maitovalmisteiden käytön vähentämisessä nykyiseen tasoon verrattuna. Sen lisäksi planetaarisessa mallissa korostuu palkokasvien (pavut, herneet, linssit) monipuolinen käyttö, koska entistä suurempi osa proteiineista on tarkoitus saada kasvikunnan tuotteista.
Jos planetaarisen ruokavalion päivittäiset raaka-aineet aseteltaisiin yhdelle suurelle lautaselle, täyttyisi puolet lautasesta kasviksista, hedelmistä ja pähkinöistä ja toinen puolikas täysjyväviljoista, kasvisperäisistä proteiineista ja kasviöljyistä sekä pienestä määrästä lihaa tai kalaa ja maitovalmisteita. Mitä värikkäämpi ja monipuolisempi kasvisvalikoima lautasella on, sitä parempi. Tavoitteena on myös vähentää sokerin kulutusta sen liiallisen käytön aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi.
Planetaarinen ruokavalio
Ilmastoystävällinen, terveyttä ylläpitävä ruokavalio, josta saadaan 2500 kaloria päivässä.
- Kasvikset yhteensä 300 g, joista tummanvihreitä kasviksia 100 g, punaisia ja oransseja kasviksia 100 g, muita kasviksia 100 g
- Tärkkelyspitoiset kasvikset mm. peruna 50 g
- Hedelmät 200 g
- Täysjyväviljat (pastat, riisit, leivät, puurot) 232 g
- Maitovalmisteet (maidot, jogurtit, juustot) 250 g
- Punainen liha: nauta, lammas, sika 14 g
- Siipikarja 29 g
- Kananmunat 13 g
- Kala 28 g
- Palkokasvit (pavut, linssit, herneet) 75 g
- Pähkinät 50 g
- Ruokiin lisätyt:
Tyydyttymättömät rasvat 40 g
Tyydyttyneet rasvat 11,8 g
Sokerit 31 g
Koko ruokaketju, johon kuuluvat mm. alkutuotanto, kuljetukset, säilytys ja prosessointi, kerryttää ilmastokuormaa. Nykyinen ruoantuotanto aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöstä. Suurin osa niistä syntyy liha- ja maitotuotteiden tuotannosta. Maapallon kasvipeitteisestä maapinta-alasta noin kolmasosa on eläinten laidunmaina tai rehukasvien viljelyssä.
Planetaarinen ruokavalio on suunniteltu niin, että se vähentää ruoan ilmastovaikutuksia, edistää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa osaltaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen 2015 tavoitteet.
Ruokahävikki puolitettava
Raportissa korostetaan ruokahävikin vähentämisen tärkeyttä niin kotitalouksissa, suurtalouksissa, teollisuudessa kuin kaupassakin. Maailmanlaajuisesti syömäkelpoista ruokaa menee vuosittain hukkaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa yhteensä noin kolmasosa, 1,3 miljardia tonnia. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Kun ruokaa heitetään pois, myös siihen investoidut resurssit menevät hukkaan ja päästötkin ovat syntyneet turhaan. Tavoitteena on ruokahävikin määrän puolittaminen vuoteen 2050 mennessä.
Vinkkejä hävikin vähentämiseksi
- Osta vain sen verran kuin tarvitset, vältä heräteostoja ja liian suuria pakkauksia.
- Syö kaikki, mitä olet ostanut. Avaa uusi tuote vasta, kun edellinen on loppunut.
- Sijoita jääkaapin etuosaan nopeimmin pilaantuvat tuotteet, niin ne tulee käytettyä helpommin.
- Pakasta ylimääräinen leipä viipaleina ja sulata leivänpaahtimessa tarpeen mukaan.
- Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tuotetta voi turvallisesti käyttää sen jälkeenkin.
- Viimeinen käyttöpäivä -merkintä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin tuote on viimeistään käytettävä.
- Jos ruokaa jää pieni määrä yli, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Käytä puurojen ja kasviskeittojen rippeet rieskojen valmistukseen. Jos ruokaa jää isompi määrä, pakasta se ja nauti myöhemmin.
Pienin askelin eteenpäin
Kasvisten käytön lisääminen ruokavalioon on tänä päivänä helppoa. Tofut, nyhtökaurat, härkikset ja muut kasvisvalmisteet ovat löytäneet tiensä kotikeittiöihin, työpaikoille, pikaruokapaikkoihin ja ravintoloihin. Kauppojen hyllyille ilmestyy jatkuvasti mitä erilaisempia kasvisproteiinipohjaisia puolivalmisteita, pakasteita ja levitteitä.
Vannoutunut lihansyöjä voi aloittaa lihan määrän vähentämisen esimerkiksi vaihtamalla yhden liha-aterian viikossa kasvisateriaksi ja korvaamalla osan lihareseptien lihasta kasviksilla. Planetaarinen teko on myös lihan vaihtaminen kalaan. Kannattaa opetella valmistamaan papu- ja linssiruokia. Niistä syntyy helposti ja edullisesti maukkaita keittoja, pataruokia ja lisäkkeitä ja kypsistä kikherneistä käden käänteessä ihana hummuslevite leivän päälle.
Kun vielä valitsee ruokansa raaka-aineet mahdollisimman usein luomulaatuisesta lähiruoasta, edistää oman terveytensä lisäksi eläinten ja ympäristön hyvinvointia.
Lähde: The EAT-Lancet Commission Report, 2019
Kuva: Jerzy Górecki, ladattu: Pixabay
